Saltfjellet-Svartisen vaarjelimmiedajve lea gasku Nordlándda gieldda Bådåddjo ja Måefie gávpoga gaskkas.
Luonddugáhttenberošteaddjit barge garrasit suodjalit Sáltoduoddara guovlluid, ja 1989:s maŋŋel 30 jagi dáistaleami fápmohuksenberošteddjiid vuostá suodjaluvvui viimmat stuora oassi Sáltoduoddaris álbmotmeahccin.
Suodjaluvvon luondduguovlu fátmmasta viiddis oktilis álbmotmeahci, golbma suodjemeahci ja njeallje luonddureserváhta, oktiibuot lea guovllu viidodat 2875 km².
Suodjalanguovllut gáhttejit rittu alla gáissáid gitta siseatnan duottarguovlluid nuortin. Saltfjellet-Svartisen vaarjeliemmiedajve ja gullevaš suodjalanguovllut leat viidodaga dihte seagáš ja lunddolaš buhtes guovllut oppa Norggas. Guovlu lea maid áidna guovlu Norggas mii lea suodjaluvvon rittus gitta Ruoŧa riikaráji rádjai. Danne leat maid álbmotmeahcis girjás eallišlájat dego fális ja njálla.
FÁKTÁ
2192 km²
Suodjaluvvon jagis 1989
Viiddis oktilis luondduguovlu
Dehálaš guovlu njálaide
Boazoguohtuneatnamat
xxx
xxx
Njálla bisuheapmi Sáltoduoddaris!
Skandinávias leat garrasit bargan dan ala ahte bisuhit njálaid, leat geahččaluvvon iešguđetge lágan bijut mo oaččuhit ja bisuhit njála dáin duovdagiin.
Sáltoduoddarii leat ásahuvvon biebmolihtit njállabiejuid lahka. Gárvves ja vallji biebmu dagaha ahte njálla duostá čivgagoahtit ja njállamáddodat dasto lassána. Doaibmabijuiguin šaddá maid de oanit gaska iešguđetge lágan njállamáddodagain, ja máŋggasuorat genetihkkalassána ja dasto njidjet healsováttisvuođat. Nu bisuhuvvo ja fuolahuvvo njállamáddodat.
Lassin fysalaš bijuide lea njálla suodjaluvvon juridihkalaččat. Jagis 2015 šattai njállavuoruhuvvon šládja, ja láhkaásahusas čilgejuvvo mo njálla galgá bisuhuvvot. Biedjoguovllut leat dehálaš guovllut ja daid ii galgga billistit iige ráfehuhttit. Jus njálla riehču, de diehtit sihkkarit ahte lea juoga mii ráfehuhttá dan.
Sáltoduoddara nuortaguovllu suodjemeahcci lea biotohpalašsuodjemeahcci njálaide. Doppe leat garraseappo gáibádusat vánddardeami ektui, ja eaktuda ahte čuovut merkejuvvon bálgáid.
Telegráfajohtolat – Sáltoduoddara historjjálaš johtolat
Sáltoduottar lea viiddis duottar mii leabbana rittus alla eatnamiidda, ja nu botke Norgga riika guovtti sadjái. Olbmuide, elliide ja vel šattuide lea árktalaš klimá guovllus dagahan duoddara dego rádjin. Sihke giliolbmuide ja johtaleddjiide lei duoddara riggodat dehálaš, muhto goitge lei mearra ja vuonat deháleamos guovllu olbmuide.
Gávppašeapmi dáhpáhuvai dábálaččat nuorttas Ruoŧa guvlui dahje rittu guovlluide gos fas suvde gálvvuid fatnasiin máttas, lei hárve olbmot vulge Sáltoduoddara badjel mátkkoštit.
Jagis 1866 rievddai dilli go álge telegráfajohtolaga hukset duoddara badjel. Norgga stádas lei dárbu čatnat riika oktii ja mearrádus ráhkadit linjá Samuel Morse gávdnosiin, mas lei veaiki gulahallangaskaoapmin biddjui johtui. 1868:s gárvvistuvvui bargu ja telegráfajohtolat gaskal Russånesa ja Bjellånes rahppui.
Johtolahkii huksejuvvoje juohke miilla duohkai visožat gos bargit besse orrut, dát dagahii ahte šattai sihkkareappo álbmoga olbmuide maid rasttildit duoddara. Nu ofelasttii telegráfajohtolat olbmuid duoddara badjel áiggis go eai lean vuos kárttat, GPS dahje kompássat.
Álbmotmeahci meahccedálut
1800-logus lei sullii 80% gili olbmuin vuođđoealáhusat birgejupmin, nugo eanandoallu, vuovdedoallu, bivdu ja guolásteapmi. Olmmošlogu lassáneame geažil šattai váttis gávdnat eatnamiid dállodollui. Muhtimat válljejedje dan dihte vuolgit Canadai ja Amerihkái, ja earát fas ceggejedje dáluid alla luottahis eatnamiidda.
1800-logu mielde heaittihuvvo dállodoalut dáin eatnamiin. Gáibideaddji guovllut gos lei váttis gilvit ja šaddadit dagahii ahte bearrašat válljejedje guođđit báikkisteaset. Muhtin dálut biste vel 1900-logu rádjai, dego Bredekdállu Stuorbmoloabmejoga gáttis Saltfjellet-Svartisen vaarjelimmiedajves. Bredekdálus lei doallu jagi 1965:a rádjai, ja doppe gilve šattuid mat girde garrasit dálkkiid, ovdamearkka dihte «Bredeka gálla». Lei maid dábálaš ovttasbargat eará ealáhusaiguin mat ledje guovllus, dego eará dálut ja boazodoaluin.
Dál leat dálut kulturmuittut, kulturduovdagat ja bivnnuhis sajit gosa vánddardit.
«Svartiskongen» Karl Johan Westermark (1910-1998)
Karl Johan ofelasttii Tjähppisjiegŋa alde. Bargu maid nákcii bures vaikke mánnán gahčai rahpas ja agibeaivái báhce čielgeváttut. Son orui hui lahka jiehki, Langvassgrendas ja lei hui oahpis jiehkkeguovllus, ja nu šattai beakkálmas jiehkkeberošteddjiid gaskkas. Jagi 1947 rájes oahpistii Karl Johan dieđalaš dutkanmátkkiid Norgga nubbin stuorámus jiehkkái, ja áiggi mielde ofelasttii Karl Johan oallugiid Tjähppisjiegŋii.
Eallimiiddis olahii Karl Johan máŋggaid bálkkašumiid bargguinis ovddas. Sihkkelbuvttadeaddji DBS skeŋkii 5 000 000:t sihkkela Norgalažžii gii muhtin ládje lei fuomášuhttán juoidá, dán bálkkašumi faskii Karl Johan vaikke Norgga ovddeš stádaministtar Einar Gerhardsen maid lei nammaduvvon. Sihkkel maid Karl Johan vuittii doaimmai fievrun alcces vánddardettiin gili ja Tjähppisjiegŋa gaskkas. Tor Jackobsen čálii girjji «Karl Johan av Svartisen» ja jagi maŋŋil mearriduvvui ahte Karl Johan galggai Tjähppisjiegŋas vári oažžut gáibmin. 16. b. čakčamánus 1979:s gásttašuvvui 1414 m alu várri «Svartiskongen» Karl Johana maŋis. Dát namma šattaige maid Karl Johana buddestat namman.
Den Norske Turistforeningen ráhkadettiin vuosttaš «Fjellvett regler» čujuhii dasa man dehálaš lea vuhtii váldit guovlluolbmuid ráđiid. Danne geigejuvvui 1979:s Karl Johanii ánsomedállja dan ovddas go lei doaibman sihkkaris ja luohttevaš ofelažžan Tjähppisjiegŋa nalde.
Karl Johan oaččui maid Norgga valáštallama stuorámus bálkkašumi «idrettsmerkets miniatyrstatuett». Dainna bálkkašumiin son vel otná beaivvi movttiidahttá álbmoga geahččaladdat ja duosttat vaikke alddis lea váddu.
Svartiskongen vádjolii 15.b. njukčamánus 1998:s, muhto várri Svartiskongen bistá su muitun agibeaivái.
Tjähppisjiegŋa
Tjähppisjiegŋa lea jiekŋabázahus jiekŋaáiggi maŋŋel. Duháhiid jagiid čađa lea muohta deddojuvvon čoahkkái garra ja assás jiekŋan. Dáid jieŋaid siste leat čihkkon milliuvnnaid jagi boares áibmopartihkkalat ja čáhcepartihkkalat. Danne leat jiehkit dehálaš gáldun dutkamii ovddešáiggi klimá ja birrasa birra.
Tjähppisjiegŋa unnu go geasis suddá jiehkis eambbo jiekŋa go muohta jiekŋu dálvvis. 1970-logu rájes lea NVE dárkkistan rievdadusaid ja mihtidan jahkásaččat jieŋa Engabreenis. Jagis 2013-2023 lea Engabreen unnon 456 mehteriin.
Tjähppisjiegŋa lea ain hui assát gasku jieŋa nalde ja árvideames boahtá ain bisttit guhkit áiggi, muhto eat dieđe sihkkarit man guhka lea vejolaš Engabreena oaidnit mearradásis nugo dál lea.
Buot máilmmi jiehkit suddet, dainna suddamin jávká maid ollu sáivačáhci. Go jiehkit suddet de mearračáhci lassána, ja jus visot jiehkit suttale de lassánivčče mearra 70 mehteriin. Mo de?
Jiekŋaáiggi luottat
Máŋga duhát mehter asu jiekŋa lea hábmen guovlluid gos mii dál ássat. Dárkilis geahčastagain oainnát luottaid jieŋa maŋis, ja luottat muitalit ahte jiekŋa lea lihkadan. Dutkama bokte diehtit maid mo jiekŋa lea lihkadan ja makkár guvlui geassásii. Dutkama bokte beassat maid oaidnit váikkuhusaid jieŋa šaddamis, lihkadeamis ja suddamis. Dát dáhpáhusat leat hábmen min guovlluid nugo dál leat, alla gáissát, čiekŋalis vákkit ja duolba duoddarat. Visot dát girjás guovllut leat heivvolaš ruoktun buot eatnama girjás elliide, lottiide ja šattuide.
1 “Skuringsstriper” leat rágut bávttiin mii čájeha gokko jiekŋa lea lihkadan. Geađggit mat ledje jiehkkái jikŋon ráhkadedje dáid ráguid.
2 “Flyttblokker” dahje gállit leat stuora geađggit maid jiekŋa lea jođihan ja mat leat báhcán go jiekŋa suttai.
3 Ravdabuolžžat leat čuožžilan go jiekŋa lea geđggiid ja eatnama hoigan dego hoiganmašiidna, ja go jiekŋa suttai de leat báhcán dát buolžžat. Uvbásæjbbo lea dakkár buolža.
4 “Sigdbrudd” lea sirpe lágan ráhku bávttiin. Dat leat geađggit maid jiekŋa lea deaddán bávtte vuostá. Dávjá leat máŋga dákkár báktehámi bálddalaga, de lea seamma geađgi mii lea ráhkadan dan go lea jieŋa mielde lihkadan.
5 “Jettegryte” lea ruitu lágan hápmi bávttiin. Dát hámit leat čuožžilan go garra rávdnji jiehkejogain jorahii geđggiid birrat birra ja ráhkadii báktái ruitu lágan ráiggi.
